Aurinkoinen gourmet-sotku

Odessa on totisesti tullut tutuksi.

Pojat ovat kiertaneet kaupungin pitkin ja poikin, ensimmaisesta paivasta lahtien. Kaupunki on kyllakin kaunis, ja kuten aikaisemmin mainittu siisti. Odessa on kuitenkin kaukana Euroopan kauneimmasta kaupungista, joksi jotkut sita vaittavat. Kaupungissa on useampi uimaranta, joiden kunto on suoraan sanottuna kauhistuttava. Roskia lojuu joka paikassa ja merivedestakin loytyy kylla muutakin kuin kaloja.

Kaupungin kadut ovat taynna pankkeja, pelikoneluolia seka pikkukojuja. Kaupungin keskustassa sijaitseva tori Privoz on pikkukojujen dominoiva valtava ostospaikka, jossa on tarjolla kaikkea, mita paikallinen vaesto tarvitsee. Ja vahan enemmankin. Julkinen liikenne toimii hyvin eika maksa juuri mitaan. Pojat ovat kuitenkin valinneet usein kuumien bussien sijaan kavelyn: mihinkaan kun ei ole kiire. He ovat syoneet ravintoloissa kunnon gourmet-ruokia, mika ei ole taallakaan kovin halpaa. Makin tarjonta ja paikallinen grillikioskikulttuurin antimet alkoivat pojista maistua puulta. Lomalla ei saastella!

Odessan piti olla valipysakki ennen reissua Moldovaan. Taalla oli myos tarkoitus kayda sukelluskurssi. Pojat eivat juurikaan osanneet odottaa, etta tama ukrainalaisten ja venalaisten lomakaupunki olisi nain loppuunmyyty. Odessasta tuli hiirenloukku, joka veti pojat hiljaisiksi.

Nimittain.
Valimatka Odessan ja Moldovan paakaupungin valilla on vain vaivaiset 150km. Paljastui kuitenkin, etta matka Moldovaan taalta kestaisi junalla 19h. Bussimatkoja ei suositella huonon tien takia. Vaikka pojat olisivatkin paasseet tavalla tai toisella Chisinaun kaupunkiin (Moldovan paakapunki), poispaasy sielta olisi ollut sekin varsinainen seikkailu. Lentoja Kiovaan ei ole, junamatkakin pitaisi tehda Odessan kautta eli 19h Odessaan ja sielta 15h Kiovaan. Pojilla jaisi siis vajaa vuorokausi aikaa vietettavaksi Moldovassa, mika ei todellakaan riittaisi mihinkaan. Moldova paatettiin jattaa suosiolla valiin. Mutta ongelmat eivat loppuneet tahan.

Tsernobyl. Reissu varattiin hyvissa ajoin, ja jarjestajaan oli paivittain yhteys. Juuri ennen maksua jarjestaja lahetti viestin, etta matka ei onnistuisikaan. Lento Suomeen lahtisi 4 paivan paasta, ja reissun tarkein osio naytti menevan ohi. Samana paivana selvisi myos, etta sukelluskurssin jarjestajana toiminut sukellusmestari paatti pitaa pari viikkoa lomaa. Sukelluskin siis menisi ohi. Ja paivia Ukrainassa olisi liian vahan, jotta vaihtoehtoinen kaupunki, uusi matkakohde, voisi toteutua. Nayttaa siis tosiaan silta, etta reissu Ukrainaan oli sittenkin Peten sanoja kayttaen "tyhja arpa".



Tilanteesta tekee tukalan sekin, etta tanaan on perjantai. Tama tietaa valtavaa maaraa reissaajia Kiovaan, mika taas tarkoittaa sita, etta junaliput ovat kortilla. Majoituksesta piti luopua tanaan, junalla ei paase juuri mihinkaan, Tsernobyl ei onnistu, sukelluskurssi meni ohi, aika on loppumassa, majoitusta ei ole, ja jatkuva +30 helle tekee olosta varsin tuskaisen. Kaiken lisaksi pojat kavivat eilen rannalla. Juha meni yksin aikaisemmin, silla Vitali ei ideasta hirveasti kostunut. Juha ehti viettaa rannalla noin pari tuntia, Vitali tuosta puolet. Hotellille paastyaan molemmat tajusivat, etta Odessan aurinko on sittenkin armoton. Kummallakin paloi selka, erityisesti Vitalilla, joka ei aurinkorasvan taikaan oikein uskonut.

POHHUI.